HS+IS Vaalikonevastaukset

Alla löytyvät vastaukseni Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteiseen vaalikoneeseen: 

1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.(HS)

Jokseenkin samaa mieltä

Helsinkiin voi hyvin rakentaa suurmoskeijan. Kunnan tehtävä ei ole tukea tai kieltää uskonnollista toimintaa, uskonnosta riippumatta. Eri uskontokuntia tulee kuitenkin kohdella tasavertaisesti esimerkiksi kaavoituksessa.

2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)

Täysin eri mieltä

Terveys on ihmisoikeus joka kuuluu kaikille. Perusterveydenhoidon tarjoaminen kaikille Helsingissä oleskeleville maassaolostatuksesta riippumatta on sekä moraalisesti oikein että taloudellisesti järkevää esimerkiksi tarttuvien tautien ennaltaehkäisyn kannalta. On myös järkevämpää hoitaa sairauksia niiden alkuvaiheessa ennen kuin ne pahenevat ja niiden kiireellinen hoito maksaa vielä enemmän.  

3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä

Pienistä asunnoista on pula Helsingissä ja asuntojen hinnat ovat korkeat. Sääntelyä tulisi kehittää siihen suuntaan että tarjonta ja kysyntä kohtaavat kohtuullisin hinnoin. Asuntojen muunneltavuutta tulisi myös kehittää.   

4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä

On hienoa että Helsingissä järjestetään tapahtumia ja kaikenlaista pöhinää. Urbaaniin asumiseen kuuluu jossain määrin melua, tämä ei kuitenkaan saisi kohdistua tietyn alueen asukkaisiin kohtuuttoman usein.

5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.(HS)

Jokseenkin samaa mieltä

Kävelykeskusta edistää viihtyvyyttä. Keskustan saavutettavuutta julkisella liikenteellä tulisi edistää.

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)

Täysin eri mieltä

Pakkolunastuksia tulisi käyttää vain poikkeustapauksissa yleisen edun niin vaatiessa. Koska suuri osa maa-alasta on kaupungin omistama, pakkolunastuksiin on harvoin tarvetta.

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)

Täysin eri mieltä

Valitusten käsittelyä tulee nopeuttaa ja kuntalaisten kuulemista suunnitteluvaiheessa edistää.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.(HS)

Täysin samaa mieltä

Julkisen liikenteen käyttöä tulisi edistää ja auton tarvetta minimoida. Autottomien ei tulisi joutua maksamaan autopaikkojen rakentamisesta - autopaikkojen rakentaminen voi jättää markkinoiden hoidettavaksi.  

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)

Jokseenkin eri mieltä

Erilaiset kulkuväylät tulisi puhdistaa lumesta niin että ne mahdollistavat mahdollisimman monen liikkumisen. Erityisesti julkisen liikenteen käyttämät väylät tulisi priorisoida. Pyöräteiden ja jalkakäytävien talvikunnossapito on tärkeää sillä se tukee hyötyliikuntaa ja ilmaston kannalta positiivista liikkumista.

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)

Täysin eri mieltä

Liikkumisen sujuvuus kaikille Helsingissä asuville taataan parhaiten satsaamalla joukkoliikenteeseen. Näin autoteille jää myös enemmän tilaa heille joille yksityisautoilu on välttämätöntä.  

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)

Täysin eri mieltä

Kirjastojen tulee elää aikansa mukana. Palveluja voi hyvin laajentaa kuntalaisten tarpeiden mukaan.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)

Täysin eri mieltä

Kunta elää joten myös kouluverkon tulee elää. Keskeistä on että jokainen lapsi saa laadukasta koulutusta suomeksi tai ruotsiksi kohtuullisen matkan päässä kotoaan.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä

Kouluja tulisi kehittää niin että jokainen koulu tarjoaa koululaisille laadukkaan koulutuksen. Liiallinen valinnanvapaus voi edistää segregaatiota.  

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)

Täysin samaa mieltä

En näe mitään syytä miksi koulujen liikuntatuntien tulisi olla erilliset tytöille ja pojille, kyseessä ei ole kilpaurheilu. Yleisesti niin sukupuolten tasa-arvoa urheilussa tulisi edistää, koulujen liikuntatuntien yhdistäminen on askel oikeaan suuntaan.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)

Täysin eri mieltä 

Lapsia ei tule leimata “kantasuomalaisiksi” ja “maahanmuuttajiksi”. Koulun tulee tukea lapsia ja tarjota valmistavaa opetusta heidän tarpeidensa mukaan. Opettajille tulee tarjota tukea ja koulutusta joka auttaa heitä kohtaamaan lapsia erilaisista perheistä ja taustoista.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)

Täysin samaa mieltä

Kaupungin tulee taata kaikille lapsille yhdenvertaiset palvelut, heidän vanhempien tilanteesta riippumatta.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)

Täysin eri mieltä

Kodinhoitotuki on jo olemassa. Vanhempien, ja erityisesti äitien, työntekoa vanhemmuuden ohessa tulisi sen sijaan edistää.  

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä

Haluan että alueeni terveyspalveluiden tuottaja tarjoaa laadukasta ja kohtuuhintaista palvelua asiakkaille ilman että asiakkaan tarvitsee miettiä palveluntarjoajan voitontavoittelua. Omalla alueellani julkinen terveydenhuolto toimii oman kokemukseni mukaan hyvin.

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä

On hyvä ettei Helsingissä peritä terveyskeskusmaksua. Tämä edistää tasa-arvoa työterveyshuoltoon kuuluvien ja ei-kuuluvien välillä. Asianmukaisen hoidon saaminen ei koskaan saisi olla kukkarosta kiinni.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.(HS)

Jokseenkin eri mieltä

Ihmisillä on oikeus valita missä asuvat ja meidän tulisi poliittisella päätöksenteolla tukea näitä valintoja, ei esimerkiksi rajoittaa asuntorakentamista Helsingissä siinä toivossa että tämä hillitsisi muuttoa kaupunkiin. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö - kaukonäköisellä kaupunkisuunnittelulla voimme hillitä kaupungin kasvamisen lieveilmiöitä ja hyödyntää etuja kuten tiivistämisellä saavutetut hyötyedut.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(HS)

Täysin samaa mieltä

Kaikilla on yhdenvertaiset oikeudet, seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)

Täysin samaa mieltä

Helsingissä on jo monta vastaanottokeskusta ja meillä on suhteellisen hyvät valmiudet vastaanottaa sotaa ja vainoa paenneita ihmisiä.  

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.(HS)

Täysin eri mieltä

Hyvät opettajat jotka tukevat, motivoivat, ja inspiroivat koululaisia johtavat hyviin oppimistuloksiin.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)

Jokseenkin eri mieltä

En näe että koti, uskonto, ja isänmaa ovat sinänsä arvoja. Omaan arvopohjaani kuuluu humanismi, suvaitsevaisuus, toisten kunnioittaminen, ja moninaisuuden arvostaminen. Nämä eivät välttämättä ole vastakkain esimerkiksi kotimaan rakkauden tai uskonnollisen vakaumuksen kanssa.  

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)

Jokseenkin eri mieltä

Palveluiden laatu ja sisältö on a ja o, ei tuottajataho. Julkisin varoin tuotettujen palveluiden tulee toimia vastuullisesti ja läpinäkyvästi, tuottajatahosta riippumatta. Yksityistäminen ei automaattisesti takaa parempaa palvelua tai tehokkuus- ja kustannushyötyjä.  

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)

Jokseenkin samaa mieltä

Tapa jolla väittämä on esitetty on keinotekoinen ja tekee vaihtoehdoista liian yksinkertaiset. Julkiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat kuitenkin keskeinen osa kunnan hyvinvointia ja tukevat erityisesti huono-osaisia ja heikommassa asemassa olevia kuntalaisia joten leikkauksia tulisi välttää - ongelmien ennaltaehkäisy on halvempaa ja moraalisesti suotavampaa kuin niihin puuttuminen jälkeenpäin.   

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)

Täysin eri mieltä

Tasa-arvoinen yhteiskunta hyödyttää meitä kaikkia mm. edistämällä luottamusta, minimoimalla rikollisuutta, ja vaikuttamalla myönteisesti kansanterveyteen. Osaamisesta on toki palkittava, mutta kaikille tulisi maksaa elämiseen riittävä palkka. Erot eri alojen palkoissa eivät yleensä ole osaamisesta kiinni vaan osoitus yhteiskunnan arvostuksesta eri aloja kohtaan.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)

Täysin eri mieltä

Julkiset palvelut ovat keskeinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Erityisesti ennaltaehkäisevien palveluiden ja etuuksien leikkaaminen on lyhytnäköistä ja johtaa pitkällä tähtäimellä kustannusten nousuun sekä henkilökohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla. Julkisten palveluiden kustannustehokkuutta tulee kuitenkin edistää, erityisesti asiakaslähtöisesti.   

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Täysin eri mieltä

Talouskasvun edistäminen ympäristön kustannuksella on lyhytkatseista. Ympäristöä kunnioittava talouskasvu on kestävää talouskasvua.  

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)

Täysin samaa mieltä

Ympäristöä kunnioittava päätöksenteko on kestävää päätöksentekoa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa on joskus kuitenkin punnittava erilaisten päätösten vaikutukset ympäristöön toisiaan vastaan - vastaukset eivät aina ole yksinkertaisia.  

31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)

Täysin eri mieltä

Lapsia ei tule leimata “kantasuomalaisiksi” ja “maahanmuuttajiksi”. Koulun tulee tukea lapsia ja tarjota valmistavaa opetusta heidän tarpeidensa mukaan. Opettajille tulee tarjota tukea ja koulutusta joka auttaa heitä kohtaamaan lapsia erilaisista perheistä ja taustoista.

32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä

Tapa jolla väittämä on esitetty on keinotekoinen ja tekee vaihtoehdoista liian yksinkertaiset. Julkiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat kuitenkin keskeinen osa kunnan hyvinvointia ja tukevat erityisesti huono-osaisia ja heikommassa asemassa olevia kuntalaisia joten leikkauksia tulisi välttää - ongelmien ennaltaehkäisy on halvempaa ja moraalisesti suotavampaa kuin niihin puuttuminen jälkeenpäin.   

33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)

Täysin samaa mieltä

Kasvisten säännöllinen syönti on osa terveellisiä elämäntapoja ja myös luonnon ja ilmaston kannalta suotavaa. Laadukasta kasvisruokaa on järkevä tarjota kouluissa myös kustannussyistä sekä osana opetusta terveellisestä ruokavaliosta.

34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)

Täysin samaa mieltä

Suomen perustuslaki turvaa kaikkien oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, oleskeluoikeudesta riippumatta. Ei ole länsimaisten arvojen mukaista jättää ihmisiä heitteille. Kunnallisen päätöksenteon kautta voimme puolustaa ihmisoikeuksia esimerkiksi turvaamalla oikeuden hätämajoitukseen ja perusterveydenhuoltoon myös tilanteissa joissa hallituksen päätöksenteko heikentää ihmisoikeuksia.  

35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä

Palveluiden laatu ja sisältö on a ja o, ei tuottajataho. Julkisin varoin tuotettujen palveluiden tulee toimia vastuullisesti ja läpinäkyvästi, tuottajatahosta riippumatta. Yksityistäminen ei automaattisesti takaa parempaa palvelua tai tehokkuus- ja kustannushyötyjä.  

36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)

Täysin eri mieltä

Kaikilla alueilla tulisi olla yhdenvertaiset, alueen asukkaita palvelevat palvelut. Alueiden eriarvoistumista tulisi ehkäistä.

37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)

Täysin samaa mieltä

Kotouttamispalveluja ei tarjota turvapaikanhakijoille vaan turvapaikan saaneille, eli pakolaisille. Heidän kotouttamisen tukemiseen Helsingillä on suhteellisen hyvät valmiudet, ja pääkaupunkiseutu on haluttu asuinalue monelle maahanmuuttajalle alueella jo olevien maahanmuuttajayhteisöjen takia sekä koska alue usein nähdään suhteellisen suvaitsevaisena sekä mahdollisuuksia tarjoavana.   

38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)

Jokseenkin eri mieltä

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä tulisi lisätä. Kuntaliitos ei kuitenkaan välttämätön tämän saavuttamiseksi. Helsingin uuden johtamismallin on myös syytä antaa kypsyä ennen kuin mahdollisia kuntaliitoksia suunnitellaan.   

39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)

Täysin eri mieltä

Lain mukaan yleisen kirjaston aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen on maksutonta. Tämä on hyvä asia: kirjastopalvelujen tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla, lainausmaksut vaarantaisivat tämän.   

40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)

Jokseenkin eri mieltä

Kulttuurilla on positiivinen vaikutus kaupungin ja sen asukkaiden elämään ja viihtyvyyteen. Palveluiden leikkaamisen sijaan olisi syytä säännöllisesti arvioida miten kunta voi tehokkaimmin tukea kiinnostavien ja osallistavien kulttuurielämysten tuotantoa.   

41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä

Varhaiskasvatuksesta perittävän maksun suuruutta voisi harkita nostettavan korkeatuloisten osalta. Meidän tulisi kuitenkin siirtyä kohti ilmaista varhaiskasvatusta.

42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)

Jokseenkin eri mieltä

En kannata täysin maksutonta julkista liikennettä. Kaupungin tulee satsata kuntalaisia laadukkaasti ja tehokkaasti palvelevaan joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen maksut tulevat olla kohtuullisia, ja tarkoituksenmukaisia hinnanalennuksia on oltava erityisryhmille. 17-vuotiaiden tulisi olla oikeutettuja ostaa lapsilippu.

43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä

Tätä voisi harkita jotta he joiden tulot koostuvat pääosin pääomatuloista myös osallistuisivat kunnan palveluiden kustantamiseen. Tämä ei kuitenkaan saisi johtaa pääomatulojen verotuksen yleiseen laskuun.

44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)

Jokseenkin eri mieltä

Ihmisillä on oikeus valita missä asuvat ja meidän tulisi poliittisella päätöksenteolla tukea näitä valintoja, ei esimerkiksi rajoittaa asuntorakentamista Helsingissä siinä toivossa että tämä hillitsisi muuttoa kaupunkiin. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö - kaukonäköisellä kaupunkisuunnittelulla voimme hillitä kaupungin kasvamisen lieveilmiöitä ja hyödyntää etuja kuten tiivistämisellä saavutetut hyötyedut.

45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)

Jokseenkin eri mieltä

Mahdollisuuksien mukaan älypuhelimet ja muut digilaitteet tulisi ottaa mukaan opetukseen, kuitenkin tavalla joka takaa että myös vähävaraisemmista perheistä tulevat lapset voivat osallistua yhdenvertaisesti. Erilaisten laitteiden sisällyttäminen opetukseen ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus, vaan niitä tulee käyttää tavalla joka tukee oppimista.

46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)

Täysin eri mieltä

Kaikkien lasten on hyvä oppia tuntemaan ja työskentelemään eri lailla lahjakkaiden lasten kanssa. Tämäkin on oppimista.

47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)

Jokseenkin eri mieltä

Helsingissä tämä ei vaikuta olevan tilanne. Kunnan päätöksenteon tulee kuitenkin olla avointa ja vastuullista jotta ongelmilta vältytään.

48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä

Ehdottomia kiintiöitä on vaikea ylläpitää, mutta sukupuolien välinen tasapaino virkoja täytettäessä tulisi pitää mielessä. Kunnan rekrytoinnin tulisi kuitenkin siirtyä anonyymiksi.  

49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)

Täysin eri mieltä

Kerjäämisen kieltäminen ei ratkaise mitään, se vaan lisää jo haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ahdinkoa. Kerjäämisen kieltämisen sijaan tulisi kehittää vaihtoehtoisia ansaintatapoja sekä puuttua kerjäämiseen johtaaviin syihin sekä kansallisella että EU-tasolla.  

50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)

Täysin samaa mieltä

Monikulttuurisuus tekee kaupungista konkreettisesti paremman paikan olla, elää ja yrittää luomalla uusia ideoita ja mahdollisuuksia. Suvaitsevat ja erilaisuuden hyväksyvät kaupungit pärjäävät taloudellisesti paremmin kilpailtaessa tulevaisuuden osaajista.

51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä

Ihmisellä tulee olla oikeus päättää oman elämänsä humaanilla ja kunnioittavalla tavalla. Eutanasian käyttöä tulee kuitenkin säännellä jottei sitä käytetä väärin. Eutanasian salliminen mielenterveysongelmista kärsiville on erittäin vaikea kysymys.

52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)

Täysin eri mieltä

Yhteiskunnan on tarjottava kaikille yhdenvertaiset palvelut. Samaan aikaan ihmisiä tulisi auttaa ja kannustaa tekemään terveitä elämäntapavalintoja, kuten harrastaa hyötyliikuntaa.  

53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.(IS)

Täysin samaa mieltä

Kaikilla on yhdenvertaiset oikeudet, seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)

Täysin eri mieltä

Kuntatasolla kaikkia Helsingissä tosiasiallisesti asuvia tulisi kohdella yhdenvertaisesti. Suomen perustuslaki turvaa kaikkien oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, oleskeluoikeudesta riippumatta.

55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)

Täysin samaa mieltä

Tasa-arvoinen yhteiskunta hyödyttää meitä kaikkia mm. edistämällä luottamusta, minimoimalla rikollisuutta, ja vaikuttamalla myönteisesti kansanterveyteen. Osaamisesta on toki palkittava, mutta kaikille tulisi maksaa elämiseen riittävä palkka.