Vihreät

Grifis nya ordförande tackar för förtroendet!

grifi styrelse.jpg

Blev idag vald till ordförande för Finlands Svenska Gröna (Grifi) för 2018. Ser med iver fram emot att jobba med den fina nya styrelsen för att främja gröna värden på svenska i Finland. I verksamhetsplanen för nästa år finns bl.a. planer för mera medlemsträffar, synlighet i landskapsvalet (ifall det äger rum!) och ökning i medlemsantalet. 

Till övriga styrelsemedlemmar valdes Teppo Heiskanen, Juha Kajander, Touko Niinimäki, Bicca Olin, Amanda Pasanen, och Timo Sarojärvi. Ett super gäng! Tack även till den avgående styrelsen för ett väl gjort arbete under det gångna året.  

Ehdolla Vihreiden puoluevaltuuskuntaan!

Finlands Svenska Gröna r.f. (Grifi) ja Länsi-Helsingin Vihreät (LäHeVi) esittävät minua Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäseneksi.

Haluan puoluevaltuuskuntaan, sillä haluan edistää ihmisoikeusperustaista politiikkaa ja tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa myös puolueen sisältä.

Olen 33-vuotias yhteiskuntatieteilijä ja ihmisoikeustyön asiantuntija Helsingistä. Olen koko urani työskennellyt tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta, ja minulla on osaamista mm. maahanmuutto- köyhyys-, ja eriarvoisuuskysymyksissä. Viime vuosina olen työskennellyt paperittomien ja liikkuvan väestön oikeuksien parissa. Minulla on kaksi maisterintutkintoa - toinen kansainvälisistä suhteista ja taloustieteestä ja toinen kehitysmaatutkimuksesta. Teen tällä hetkellä väitöskirjaa urbaanista köyhyydestä.

Suomen lisäksi olen asunut Iso-Britanniassa, Kanadassa, Kambodzhassa, ja Malawissa. Kansainvälinen kokemukseni on tuonut osaamistani globaalille tasolle mm. ympäristöön ja ylikulutukseen liittyvissä haasteissa.

Olen kolmikielinen ja puolisoni maahanmuuttaja. Haluan että säilytämme Suomen kaksikielisenä maana, ja että tuemme muiden kielten oppimista ja osaamista sekä maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Pienen lapsen äitinä myös varhaiskasvatus- sekä koulutuskysymykset ovat lähellä sydäntäni.

Liityin Vihreisiin palattuani Suomeen vuonna 2015. Minusta tuli aktiivinen Vihreä kuntavaaliehdokkuuteni kautta, ja olen nopeasti saanut luottamusta puolueen sisällä. Toimin tällä hetkellä Länsi-Helsingin Vihreiden hallituksen jäsenvastaava ja Helsingin Vihreät esittävät minua Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäseneksi tulevalle valtuustokaudelle. Nyt haluan tuoda osaamiseni myös puoluevaltuuskuntaan.

Asiaa esteettömyyden tärkeydestä

Olen parin viime päivän aikana oppinut paljon esteettömyyden tärkeydestä kaupungissa. Osallistuin ensin Svenska synskadade i Mellersta Nyland järjestön vaalipaneeliin, ja sen jälkeen kokeilin erilaisia liikkumisen apuvälineitä Testaa vamma-tempauksessa Narinkkatorilla.

Pyörätuolin kokeilu osoitti miten pienikin kynnys voi olla haastava pyörätuolissa, kun taas liikkuminen sokkona valkoisen kepin opetti että vaikka keppi voi kertoa että este on edessä, on kuitenkin erittäin vaikeaa tietää minkälainen este tai mahdollinen vaara on. Opin myös että Suomessa on vain 200 opaskoiraa, joten niitä tarvitsevat joutuvat jonottamaan.

Vammaiset kohtaavat monta erilaista haastetta kaupunkiympäristössä joka päivä. On kuitenkin olemassa tapoja joilla vammaisten liikkumista kaupungissa voi helpottaa. Liikennevalojen piipitys, kynnysten poistaminen, sekä pysäkkikuulutukset julkisessa liikenteessä ovat näistä esimerkkejä.

On mielestäni tärkeää että erilaiset liikkujat huomioidaan rutiininomaisesti kaupunki- ja liikennesuunnittelussa. On myös selvää, että eri lailla vammaiset ihmiset ovat parhaita esteettömyysasiantuntijoitamme ja heidät tulee osallistaa jo suunnitteluvaiheessa.  

Vaalirahoitus - ennakkoilmoitus.

Läpinäkyvyys ja avoimuus on demokratiassa tärkeitä, ja olen sen takia tehnyt ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestani. Tällä hetkellä kokonaisbudjettini on noin 1650€. Suurin osa kampanjani rahoituksesta on tullut Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland säätiöltä, sekä Vihreiden puolueyhdistyksiltä. Minä kiitän kaikkia tukijoita! Lopullinen rahoitus selviää vaalien jälkeen. 

Svar till Yles valmaskin

Här är mina svar till Yles valmaskin på svenska. Svaren på finska hittas här

Varför borde just du väljas till kommunfullmäktige?

För mig är det viktigt att försvara mänskorättigheter, främja jämlikhet, och respektera minoriteters rättigheter. Jag vill arbeta för att främja dessa frågor också i fullmäktige.

Vilka frågor vill du främja eller driva under den förestående mandatperioden?

Att stöda Helsingfors mångfald ska vara ett centralt mål under den kommande fullmäktigeperioden. Staden måste försäkra att alla dess invånares grundläggande rättigheter förverkligas jämlikt, oavsett nationalitet och hudfärg. Kommunal service måste vara tillgänglig på finska, svenska, och engelska. Det är också vårt ansvar att se till att stadens nya invånare, vare sig de är från strax utanför Ring III eller längre ifrån, får en bra början till deras liv i vårt allas Helsingfors.

Vallöfte 1: Att skydda förverkligandet av de grundläggande rättigheterna för alla i Helsingfors och välkomna flyktingar samt andra invandrare

Vallöfte 2: Att bygga en barnvänlig stad där både barn och barnfamiljer hörs och blir hörda

Vallöfte 3: Att utveckla integrationstjänsterna för invandrare, även på svenska, samt utvidga kommunala tjänster på engelska

Fråga 1.1Ungdomarna ska förpliktigas till fortsatta studier eller arbetspraktik direkt efter grundskolan.

helt av annan åsikt

Det är svårt att förstå hur en "förpliktelse" skulle se ut och hur den konkret skulle genomföras. Istället för att förplikta ungdomar borde vi stöda dem så de hittar sin egen plats i samhället genom att se till att det finns olika möjligheter för dem efter grundskolan och att ungdomarna är medvetna om dessa.

Fråga 1.2Kommunerna ska erbjuda gratis småbarnspedagogik i dagvården för alla barn.

helt av samma åsikt

Jag stöder gratis småbarnspedagogik. Småbarnspedagogik av hög kvalitet är alla barns rätt och fördel. Den stöder också barnets inlärning och underlättar skolstarten . Gratis småbarnspedagogik garanterar alla barn en jämlik möjlighet att delta och minskar därmed risken för social utslagning.

Fråga 1.3Skolorna ska servera bara vegetarisk mat minst en gång per vecka.

helt av samma åsikt

Att regelbundet äta grönsaker hör till hälsosamma levnadsvanor och är även bra för naturen och klimatet. Det är smart att erbjuda vegomat av god kvalitet i skolor även för kostnadsskäl, samt som en del av undervisningen om hälsosam kost.

Fråga 1.4Kommunen bör stöda kultur genom att kostnadsfritt ställa sina utrymmen till föreningars förfogande.

delvis av samma åsikt

Olika föreningar är viktiga för ett aktivt medborgarsamhälle i kommunen. Ett sätt att stöda deras verksamhet är att ställa stadens utrymmen till deras förfogande. Användning av alla utrymmen behöver dock inte vara gratis, med det är bra att det även finns gratis utrymmen som t.ex. bibliotekens grupparbetsrum och Ungdomscentralens utrymmen (för ungdomsorganisationer ungdomars egna grupper). Hyrespriserna för skolornas utrymmen är rimliga.

Fråga 1.5Undervisningsgrupperna i skolorna är redan så stora att inlärningen äventyras.

delvis av annan åsikt

Även om gruppernas storlekar i grundundervisningen inte har specificerats, är det förståeligt att grupper med klart mer än 20 elever kan göra både undervisning och inlärning utmanande. Det är ändå viktigare att följa med undervisningens kvalitet än gruppstorlekar. I Helsingfors har gruppstorlekarna under de senaste åren varit kring 20.

Fråga 2.1De äldre ska ha rätt till en plats på ett servicehem, eftersom den nuvarande hemvården är otillräcklig.

delvis av annan åsikt

Eftersom en stor del av de äldre vill bo hemma, borde hemvården utvecklas så att den svarar på efterfrågan både i mängd och kvalitet. Det är även viktigt att hemvården utvecklas och resurser tilläggs så att de som uttryckligen ber om att få hemvård på svenska får det. Platser på servicehem behövs för dem som inte längre av en eller annan anledning kan eller inte vill bo hemma. I bästa fall stöder servicehem ett värdefullt och aktivt åldrande.

Fråga 2.2De nuvarande kommunanställdas jobb måste tryggas i vårdreformen.

delvis av samma åsikt

De nuvarande anställda har värdefull erfarenhet och kunskap som kommer att vara viktig med tanke på kontinuitet i social- och hälsovårdstjänsterna. Jobben kan inte tryggas, men de nuvarande anställda måste behandlas rättvist och få tillgång till vidare utbildning enligt behov.

Fråga 2.3Hur väl social- och hälsovårdstjänsterna fungerar är viktigare än var de är belägna.

delvis av samma åsikt

Staden måste se till att de kommunala tjänsterna är belägna så att de är lätt tillgängliga för så många som möjligt, speciellt med kollektivtrafik. Tjänsternas kvalitet och innehåll är dock viktigare än läge. Dessutom är läge sällan ett problem i Helsingfors. Digitaliseringen av tjänsterna kommer dessutom att göra dem lätta an använda oberoende läge.

Fråga 2.4Den kommunala hälsovården kan bli effektivare och billigare genom privatisering.

helt av annan åsikt

Privatisering garanterar inte bättre service eller effektivitetsvinster och kostnadsfördelar. Tjänsternas kvalitet och innehåll är viktigast, inte vem som producerar dem. Själv har jag varit mycket nöjd med den kommunala hälsovården.

Fråga 2.5Om öppenvården gynnas i mentalvården skapar det en känsla av otrygghet.

delvis av annan åsikt

I frågan görs det inte klart vems trygghet det är frågan om. För en patient inom mental vård, precis som för vilken patient som helst, ska vården planeras så den bäst stöder personens rehabilitering, vare sig det är med öppenvård eller inte. Inom öppenvård måste tillräcklig stöd för patienten garanteras, så att hen klarar sig i vardagen.

Fråga 3.1Kommunalskatten kan sänkas rejält, eftersom en stor del av uppgifterna överförs på landskapsförvaltningen.

delvis av samma åsikt

I och med sote-reformen kommer landskapen att ordna tjänsterna och staten stå för finansieringen. Detta ändrar på förhållandet mellan kommunen och statens skatter så att kommunalskatten sjunker. Kommunens invånares totala skattebörda kommer antagligen ändå inte att ändras.

Fråga 3.2Byggandet måste försnabbas genom begränsningar i medborgarnas rätt att överklaga.

helt av annan åsikt

Överklagningsrätten ska inte begränsas. Istället borde klagomål behandlas snabbare och invånarna rådfrågas mera effektivare under planeringsskedet.

Fråga 3.3Privatbilisterna gynnas för mycket i planläggningen.

delvis av annan åsikt

Privatbilism har tidigare gynnats i Helsingfors planläggning. Den nya generalplanen är ett positivt steg mot hållbar utveckling av staden där kollektiv- och lätt trafik främjas.

Fråga 3.4Kommunen bör stöda företag genom att erbjuda dem billiga tomter.

helt av annan åsikt

Jag ser ingen orsak för detta i Helsingfors. Dessutom är det problematiskt med tanke på konkurrensen.

Fråga 3.5Man kan göra avkall på miljö- och naturhänsyn om det ger fler jobb.

helt av annan åsikt

Att främja ekonomisk tillväxt på miljöns bekostnad är kortsiktig. Ekonomisk tillväxt som respekterar miljön är hållbar ekonomisk tillväxt som skapar arbete även för framtiden.

Fråga 4.1Min hemkommun bör ta emot personer som beviljats asyl i Finland.

helt av samma åsikt

Helsingfors har en relativt bra beredskap för att integrera flyktingar. Huvudstadsregionen är även ett populärt område att bo bland invandrare i och med det redan bor många invandrare här och området ofta ses som tolerant och fullt av möjligheter. Helsingfors gynnas också av den mångfald som nya invånare hämtar med sig.

Fråga 4.2Man kunde införa en årsavgift för bibliotekens tjänster.

helt av annan åsikt

Enligt lagen ska användning av de allmänna biblioteken vara gratis. Detta är bra: bibliotekens tjänster ska vara tillgängliga för alla, årsavgifter skulle riskera detta.

Fråga 4.3Inkomstgränserna för kommunens hyresbostäder ska avlägsnas.

helt av samma åsikt

Inkomstgränser utgör incitamentfällor och förstärker social segregering mellan olika områden. Enligt en redogörelse från Miljöministeriet (2010) ledde avlägsningen av inkomstgränserna år 2008 inte till en ökning av sökande med hög inkomst och nästan ingen som fick bostad hade högre inkomster än de tidigare inkomstgränserna. Sedan inkomstgränser igen kom i bruk i januari 2017 har speciellt de som bytt bostad hamnat i svåra situationer eftersom deras inkomster och tillgångar inte tidigare utvärderats.

Fråga 4.4Min hemkommun sätter för mycket pengar på att bygga och upprätthålla idrottsplatser.

helt av annan åsikt

I Helsingfors används ganska lite pengar på idrottsplatser. Investering i idrott och motion är en investering i invånarnas hälsa. Därför borde anslagen till idrott utvärderas med tanke på de långsiktiga positiva effekterna motion har.

Fråga 4.5Alla måste kunna ta sig till service med kollektivtrafik.

delvis av samma åsikt

Stadens tjänster ska vara belägna så att man kan ta sig dit med kollektivtrafik. Detta torde inte vara ett problem i Helsingfors.

Fråga 5.1Helsingfors borde hellre bromsa än öka på invånartillväxten.

helt av annan åsikt

Helsingfors borde bygga (och låta bygga) bostäder enligt behov och inte artificiellt försöka bromsa tillväxten, vilket skulle leda till ännu högre bostadspriser.

Fråga 5.2Antalet gågator i Helsingfors centrum kan öka endast genom att centrumtunneln byggs.

helt av annan åsikt

Jag stöder inte att centrumtunneln byggs. Antalet gågator i Helsingfors centrum ökas bäst genom att förbättra kollektivtrafiken till centrum.

Fråga 5.3Byggandet av stadsboulevarder borde framskrida så fort som möjligt.

delvis av samma åsikt

Stadboulevarderna är en fin och central del av den nya generalplanen. De möjliggör stadens hållbara, människonära utveckling. Deras byggande borde framskrida i rask takt.

Fråga 5.4Helsingfors behöver fler bostäder, även om det betyder att grönområdena minskar.

delvis av annan åsikt

Helsingfors behöver mera bostäder. Densifiering, som föreslås i generalplanen, är ett bra sätt att göra detta, liksom byggande av bostäder längs stadsboulevarderna. Byggande på grönområden borde undvikas. Det är ändå viktigt at se på helhetsbilden: begränsat byggande på befintliga grönområden kan i vissa fall accepteras, så länge som stadens grönområdens mängd och kvalitet överlag bevaras.

Fråga 5.5Stora evenemang och konserter kunde trots bullret få fortsätta längre in på natten än i dag.

delvis av samma åsikt

Det är fint all olika sorters evenemang och konserter organiseras i Helsingfors. En viss mån oväsen hör till urbant liv. Buller och oväsen från evenemang borde dock inte drabba ett visst områdes invånare oskäligt ofta.

Fråga 6.1Det var inte bättre förr – förändringarna i den finländska livsstilen har varit av godo.

delvis av samma åsikt

Folkhälsan har till exempel klart förbättrats under de senaste årtionderna. Samtidigt har ändå ojämlikheten i samhället ökat - detta utgör ett hot för vår välfärd.

Fråga 6.2Vi behöver ett starkt ledarskap som kan rätta till problemen utan att behöva kompromissa.

delvis av annan åsikt

Tillsammans åstadkommer vi mera. Ändå kan vi inte förvänta oss att vi alltid kommer att hitta en lösning som behagar alla, och emellanåt kräver svåra beslut modigt ledarskap som inspirerar andra att följa med på en ny väg.

Fråga 6.3Det är viktigare att barnen är nyfikna och självständiga än att de uppför sig väl och är lydiga.

delvis av samma åsikt

Det är bra att uppmuntra barn att uttrycka sig själva, ifrågasätta normer, och hitta sin egen väg i livet. Barn drar dock även nytta av regler och begränsningar - som föräldrar och vuxna har vi en skyldighet att ta ansvar för barnen.

Fråga 6.4I grund och botten är livet en tävlan om resurser och makt, och man klarar sig inte i den utan kamp.

helt av annan åsikt

Flera studier har visat att jämlika samhällen klarar sig bättre än ojämlika i olika jämförelser. Vi bygger samhället på basis av våra värden, samhällssystemet är inte förutbestämt.

Fråga 6.5Det skulle finnas färre problem i vårt samhälle om människor behandlades mer jämlikt.

helt av samma åsikt

Ett jämlikt samhälle gynnar oss alla genom att bl.a. främja förtoende, minimera brottslighet, och ha en positiv inverkan på folkhälsan.

Fråga 6.6I Finland har alla lika möjligheter till rikedom och lycka.

delvis av annan åsikt

Jag skulle vilja att alla i Finland hade likvärdiga chanser i livet. I internationella jämförelser placerar sig också Finland bland de mest jämlika länderna i världen. Ändå visar färska studier att fattigdom är generationsövergripande. Därför är det viktigt att utveckla likvärdiga offentliga tjänster.

Fråga 7.1Kollektivtrafiken i huvudstadsregionen ska vara gratis.

delvis av annan åsikt

Jag anser inte att kollektivtrafiken borde vara gratis. Staden borde satsa på att kollektivtrafiken fungerar bra och effektivt. Priserna borde hållas rimliga, och specialgrupper borde få biljetter till reducerat pris. 17-åringar borde ha rätt att köpa barnbiljett.

Fråga 7.2Kommunen måste erbjuda sysselsättning åt flyktingar till vilket pris som helst.

helt av annan åsikt

Det är kommunens jobb att sköta om effektiv integration och ge flyktingar bästa möjliga färdigheter för att hitta arbete. Det gagnar oss alla. Det är inte kommunens jobb att anställa flyktingar.

Fråga 8.1Kommunen bör begränsa byggandet inom glesbygden.

delvis av samma åsikt

Helsingfors borde gynna förtätning av staden - på det sättet garanterar vi tillgång till tjänster och behåller stadens gröna områden gröna.

Fråga 8.2Kommunen bör välja inhemska råvaror alltid när de finns att tillgå.

delvis av annan åsikt

Staden borde gynna inhemsk närmat så mycket så möjligt, dock på ett sätt som är kostnadseffektivt.

Fråga 9.1Befolkningsunderlaget i min hemkommun är för litet för att klara av lagstadgade uppgifter.

helt av annan åsikt

Detta är inte ett problem i Helsingfors.

Fråga 9.2Den viktigaste uppgiften för kommunfullmäktige är att försvara väljarnas intressen.

delvis av annan åsikt

I Helsingfors bor det även personer utan rösträtt. En fullmäktigeledamots uppgift är att även försvara deras rättigheter. I allmänhet är det en ledamots uppgift att utveckla kommunen till ett bra ställe att bo och leva för alla.

Fråga 10.1Vilken nämnd tycker du att gör det viktigaste arbetet i din egen kommun under den kommande valperioden? Välj en.

Social- och hälsovårdstjänster

Att skydda och utveckla Helsingfors mångsidighet ska vara ett av de viktigaste målen för nästa fullmäktigeperiod. Detta arbete sker i många nämnder. Speciellt i och med sote-reformen kommer dock social- och hälsovårdsnämndens arbete att vara ytterst viktigt för att se till att alla kommunens invånares rätt till oundgänglig försörjning och omsorg garanteras.

Fråga 10.2Det är lättare för landskapsförvaltningen än för kommunen självständigt att arrangera social- och hälsovårdstjänsterna för kommuninvånarna.

delvis av annan åsikt

I och med stadens storlek har Helsingfors beredskap att ordna social- och hälsovårdstjänsterna självständigt. Det är svårt att se hur landskapsadministrationen kunde göra ett bättre jobb.

 

Ylen vaalikonevastaukset

Alta löytyvät minun vastaukseni Ylen vaalikoneeseen suomeksi. Vastaukset ruotsiksi löytyvät täältä

Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?

Minulle tärkeitä asioita ovat ihmisoikeuksien puolustaminen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen. Näitä haluan edistää myös valtuustossa.

Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?

Helsingin monipuolisuuden tukeminen tulee olla seuraavan valtuustokauden keskeisiä tavoitteita. Kaupungin tulee turvata kaikkien asukkaiden perusoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen kansallisuudesta ja ihonväristä riippumatta. Kunnallispalveluiden tulee olla saatavilla niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi. Vastuullamme on myös taata, että kaupungin uudet asukkaat, olivat he Kehä III:sen ulkopuolelta tai kauempaakin, saavat hyvät eväät elämän aloittamiseen meidän kaikkien Helsingissä.

Vaalilupaus 1: Turvataan kaikkien, myös ulkomaalaisten, perusoikeuksien toteutuminen ja toivotetaan pakolaiset ja maahanmuuttajat tervetulleiksi Helsinkiin

Vaalilupaus 2: Rakennetaan lapsi-ystävällinen kaupunki jossa sekä lapsia että lapsiperheitä kuullaan ja palvellaan

Vaalilupaus 3: Kehitetään maahanmuuttajille tarjottavia kotouttamispalveluja, myös ruotsiksi, ja laajennetaan kuntapalveluja englanniksi.

Kysymys 1.1Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.

täysin eri mieltä

On vaikea nähdä miltä tällainen ”velvoittaminen” näyttäisi ja miten se konkreettisesti toteutettaisiin. Velvoittamisen sijaan meidän tulisi tukea nuoria löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa varmistamalla että nuorille on avoinna erilaisia mahdollisuuksia peruskoulun jälkeen ja että nuoret ovat näistä tietoisia.

Kysymys 1.2Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.

täysin samaa mieltä

Kannatan maksutonta varhaiskasvatusta. Laadukas varhaiskasvatus on kaikkien lasten oikeus ja etu. Siihen osallistuminen parantaa oppimismahdollisuuksia ja helpottaa näin koulun aloitusta. Ilmainen varhaiskasvatus takaa kaikkien lasten yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua ja vähentää näin syrjäytymisriskiä.

Kysymys 1.3Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

täysin samaa mieltä

Kasvisten säännöllinen syönti on osa terveellisiä elämäntapoja ja myös luonnon ja ilmaston kannalta suotavaa. Laadukasta kasvisruokaa on järkevä tarjota kouluissa myös kustannussyistä sekä osana opetusta terveellisestä ruokavaliosta.

Kysymys 1.4Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.

jokseenkin samaa mieltä

Erilaisten yhdistysten toiminta on tärkeä osa elävää kansalaisyhteiskuntaa kunnassa. Yksi tapa tukea yhdistysten toimintaa on antaa kaupungin tiloja yhdistysten käyttöön. Kaikkien tilojen käyttö ei kuitenkaan tarvitse olla täysin ilmaista, mutta on hyvä, että on myös ilmaisia tiloja kuten kirjastojen ryhmätyötilat ja Nuorisoasiankeskuksen tilat (nuorisojärjestöille ja nuorten ryhmille). Koulujen tilojen vuokrahinnat ovat mielestäni huokeita.

Kysymys 1.5Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.

jokseenkin eri mieltä

Vaikka ryhmäkokoa ei ole yleisopetuksessa määritelty, niin on ymmärrettävää että selkeästi yli 20 hengen oppilasryhmät voivat tehdä sekä oppimisesta että opettamisesta haastavaa. On kuitenkin tärkeämpää seurata opetuksen laatua kuin ryhmäkokoja. Helsingissä ryhmäkoot ovat viime vuosina olleet 20 oppilaan luokkaa.

Kysymys 2.1Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.

jokseenkin eri mieltä

Suuri osa ikäihmisistä haluaa asua kotonaan, joten kotihoitoa on kehitettävä niin että se vastaa kysyntään sekä laadultaan että määrältään. Tämä tarkoittaa myös, että kotihoitoa pitää olla saatavilla ruotsiksi. Palvelukotipaikkoja tarvitaan heille jotka eivät enää syystä tai toisesta pysty tai halua asua kotonaan. Parhaimmillaan palvelukodit ovat ihmisläheisiä ja tukevat aktiivista vanhenemista.

Kysymys 2.2Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.

jokseenkin samaa mieltä

Nykyisillä työntekijöillä on arvokasta kokemusta ja osaamista joka tulee olemaan tärkeää palveluiden jatkuvuuden kannalta. Työpaikkoja ei voida turvata, mutta nykyisiä työntekijöitä tulee kohdella reilusti ja heille tulee tarjota lisäkouluttautumismahdollisuuksia tarpeen mukaan.

Kysymys 2.3Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.

jokseenkin samaa mieltä

Kaupungin tulee varmistaa että kunnalliset palvelut ovat sijainniltaan hyvin tavoitettavissa mahdollisimman monelle, erityisesti käyttäen julkista liikennettä. Palveluiden laatu ja sisältö ovat kuitenkin a ja o. Lisäksi Helsingissä sijainti on harvoin ongelma. Palveluiden digitalisointi tekee niistä myös helposti käytettäviä sijainnista huolimatta.

Kysymys 2.4Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

täysin eri mieltä

Yksityistäminen ei automaattisesti takaa parempaa palvelua tai tehokkuus- ja kustannushyötyjä. Palveluiden laatu ja sisältö on kuitenkin a ja o, ei tuottajataho. Itse olen ollut erittäin tyytyväinen kunnan julkisiin terveyspalveluihin.

Kysymys 2.5Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.

jokseenkin eri mieltä

Kysymys ei kerro kenen turvattomuuden tunteesta on kyse. Mielenterveyspotilaalle, kuten kenelle tahansa potilaalle, tulee suunnitella henkilön paranemista parhaiten tukeva hoito, oli se sitten avohoito tai jonkin muunlainen hoito. Avohoidossa on varmistettava että potilas saa riittävää tukea jotta hän pärjää arjessa.

Kysymys 3.1Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.

jokseenkin samaa mieltä

Sote-uudistuksen myötä palveluiden tuottaminen siirtyy maakunnalle ja rahoitus valtiolle. Tämä muuttaa kunnan ja valtion verojen suhdetta niin että kuntavero laskee. Kuntalaisen kokonaisverotus ei kuitenkaan liene muuttuvan.

Kysymys 3.2Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.

täysin eri mieltä

Valitusoikeutta ei tule rajoittaa. Sen sijaan valitusten käsittelyä tulee nopeuttaa ja kuntalaisten kuulemista suunnitteluvaiheessa edistää.

Kysymys 3.3Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.

jokseenkin eri mieltä

Yksityisautoilua on aiemmin suosittu Helsingin kaavoituksessa. Uusi yleiskaava on positiivinen askel kohti kaupungin kestävää kehitystä jossa edistetään joukko- ja kevyt liikennettä.

Kysymys 3.4Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.

täysin eri mieltä

En näe tähän mitään syytä Helsingissä. Lisäksi se on ongelmallista kilpailun kannalta.

Kysymys 3.5Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

täysin eri mieltä

Talouskasvun edistäminen ympäristön kustannuksella on lyhytkatseista. Ympäristöä kunnioittava talouskasvu on kestävää talouskasvua jolla luodaan työpaikkoja myös tulevaisuuteen.

Kysymys 4.1Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.

täysin samaa mieltä

Helsingillä pakolaisten kotouttamisen tukemiseen suhteellisen hyvät valmiudet, ja pääkaupunkiseutu on haluttu asuinalue monelle maahanmuuttajalle alueella jo olevien maahanmuuttajayhteisöjen takia sekä koska alue usein nähdään suhteellisen suvaitsevaisena ja mahdollisuuksia tarjoavana. Myös Helsinki hyötyy uusien asukkaiden tuomasta moninaisuudesta.

Kysymys 4.2Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun.

täysin eri mieltä

Lain mukaan yleisen kirjaston aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen on maksutonta. Tämä on hyvä asia: kirjastopalvelujen tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla, vuosimaksu vaarantaisi tämän.

Kysymys 4.3Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.

täysin samaa mieltä

Tulorajat muodostavat kannustinloukun ja vahvistavat alueiden sosiaalista segregaatiota. Ympäristöministeriön tekemän arvioinnin (2010) mukaan tulorajojen poisto vuonna 2008 ei kasvattanut hyvätuloisten hakijoiden osuutta eikä juuri kukaan valituista ylittänyt aiemmin olleita tulorajoja. Tulorajojen käyttöönotto tammikuusta 2017 alkaen on johtanut hankaliin tilanteisiin erityisesti asunnonvaihtajien kohdalla, sillä heidän tulojaan ja varallisuutta ei aiemmin ole arvioitu.

Kysymys 4.4Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

täysin eri mieltä

Urheilupaikkoihin käytettävä määrä rahaa on Helsingissä pieni. Investointi liikuntaan on investointi kunnan asukkaiden terveyteen, joten liikunnalle jaettuja määrärahoja tulisi arvioida liikunnan pitkäaikaisten myönteisten vaikutusten näkökulmasta.

Kysymys 4.5Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.

jokseenkin samaa mieltä

Kaupungin palveluiden tulee sijaita niin että niiden äärelle pääsee joukkoliikenteellä. Helsingissä tämä ei liene ongelma.

Kysymys 5.1Helsingin tulee pikemmin hillitä kuin lisätä väestönkasvua.

täysin eri mieltä

Helsingin (ja Helsinkiin) tulee rakentaa asuntoja tarpeen mukaan eikä keinotekoisesti yrittää hillitä kasvua, mikä nostaisi jo korkeita asuntojen hintoja.

Kysymys 5.2Kävelykeskustaa voi laajentaa vain rakentamalla keskustatunnelin.

täysin eri mieltä

Kävelykeskustaa laajennetaan parhaiten ja tasa-arvoisimmin edistämällä joukkoliikenneyhteyksiä. En kannata keskustatunnelin rakentamista.

Kysymys 5.3Kaupunkibulevardien rakentamisessa pitää edetä mahdollisimman nopeasti

jokseenkin samaa mieltä

Kaupunkibulevardit ovat hieno ja keskeinen osa uutta yleiskaavaa ja mahdollistavat Helsingin kestävän, ihmisläheisen kehityksen. Niiden rakentamisessa tulee edetä reippaaseen tahtiin.

Kysymys 5.4Helsinkiin pitää saada lisää asuntoja, vaikka viheralueita vähentämällä

jokseenkin eri mieltä

Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja. Yleiskaavassa esitetty täydennysrakentaminen on hyvä tapa tämän saavuttamiseksi, kuin myös asuntojen rakentaminen kaupunkibulevardien oheen. Viheralueille rakentamista tulisi välttää. On kuitenkin on tärkeää katsoa kokonaiskuvaa: rajoitettu rakentaminen nykyisille viheralueille voi joissain tapauksissa olla aiheellista, kunhan kaupungin viheralueiden määrä ja laatu yleisesti säilytetään.

Kysymys 5.5Isot tapahtumat ja konsertit voisivat jatkua Helsingissä melusta huolimatta nykyistä pidempään

jokseenkin samaa mieltä

On hienoa että Helsingissä järjestetään tapahtumia ja kaikenlaista pöhinää. Urbaaniin asumiseen kuuluu jossain määrin melua, tämä ei kuitenkaan saisi kohdistua tietyn alueen asukkaisiin kohtuuttoman usein.

Kysymys 6.1Ennen ei ollut paremmin - suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.

jokseenkin samaa mieltä

Esimerkiksi kansanterveys on parantunut roimasti viime vuosikymmenten aikana. Samaan aikaan kuitenkin myös eriarvoisuus on lisääntynyt – tämä on uhka hyvinvoinnillemme.

Kysymys 6.2Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.

jokseenkin eri mieltä

Yhdessä pystymme parempaan. Ei kuitenkaan voi odottaa, että aina löytyy kaikkia miellyttävä ratkaisu ja joskus vaikeat valinnat vaativat rohkeaa johtajuutta joka inspiroi muita mukaan uudelle tielle.

Kysymys 6.3Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.

jokseenkin samaa mieltä

Lapsia on hyvä kannustaa ilmaisemaan itseään, kyseenalaistamaan normeja, ja löytämään oman polkunsa elämässä. Lapset hyötyvät kuitenkin myös joistain rajoituksista ja säännöistä – vanhempina ja aikuisina meillä on velvollisuus ottaa vastuu lapsista.

Kysymys 6.4Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.

täysin eri mieltä

Useat tutkimukset osoittavat että tasa-arvoiset yhteiskunnat pärjäävät vertailussa paremmin kuin eriarvoiset. Me rakennamme yhteiskuntamme arvojemme varaan, yhteiskuntajärjestelmä ei ole ennalta asetettu.

Kysymys 6.5Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin.

täysin samaa mieltä

Tasa-arvoinen yhteiskunta hyödyttää meitä kaikkia mm. edistämällä luottamusta, minimoimalla rikollisuutta, ja vaikuttamalla myönteisesti kansanterveyteen.

Kysymys 6.6Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.

jokseenkin eri mieltä

Haluaisin että kaikilla Suomessa olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuukin maailman tasa-arvoisimpien maiden kärkikastiin. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että myös Suomessa esimerkiksi huono-osaisuus on periytyvää. Tämän takia meidän on tärkeä kehittää yhdenvertaisia julkisia palveluja.

Kysymys 7.1Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitää olla maksuton.

jokseenkin eri mieltä

En kannata täysin maksutonta julkista liikennettä. Kaupungin tulee satsata kuntalaisia laadukkaasti ja tehokkaasti palvelevaan joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen maksut tulee olla kohtuullisia, ja tarkoituksenmukaisia hinnanalennuksia on oltava erityisryhmille. 17-vuotiaiden tulisi olla oikeutettuja ostaa lapsilippu.

Kysymys 7.2Kunnan on työllistettävä pakolaiset hinnalla millä hyvänsä.

täysin eri mieltä

Kuntien tehtävä on huolehtia tehokkaasta kotouttamisesta joka antaa pakolaisille hyvät valmiudet työllistyä. Tästä hyödymme kaikki. Kunnan rooli ei ole työllistää pakolaisia.

Kysymys 8.1Kunnan pitää rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla.

jokseenkin samaa mieltä

Helsingin kannattaa suosia täydennysrakentamista – näin taataan pääsy palveluiden piiriin ja säilytämme viheralueet vihreinä.

Kysymys 8.2Kunnan tulee ruokapalveluissaan valita kotimaiset raaka-aineet aina kun niitä on saatavilla.

jokseenkin eri mieltä

Kaupungin tulisi suosia kotimaista lähiruokaa mahdollisimman paljon, kuitenkin kustannustehokkaalla tavalla.

Kysymys 9.1Kuntani väestöpohja on liian pieni lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.

täysin eri mieltä

Tämä ei ole ongelma Helsingissä.

Kysymys 9.2Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on puolustaa oman äänestäjäkuntansa etuja.

jokseenkin eri mieltä

Helsingissä asuu myös henkilöitä joilla ei ole äänestysoikeutta, kunnanvaltuutetun tehtävä on puolustaa myös heidän oikeuksiaan. Yleisesti niin valtuutetun tehtävä on kehittää kuntaa kaikille hyväksi paikaksi olla ja elää.

Kysymys 10.1Minkä lautakunnan työ on mielestäsi tärkeintä omassa kunnassasi tulevalla vaalikaudella? Valitse yksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Helsingin monipuolisuuden turvaaminen ja kehittäminen tulee olla yksi seuraavan valtuustokauden keskeisistä tavoitteista. Tätä työtä tehdään monessa lautakunnassa. Eritysesti sote-uudistuksen myötä sote-lautakunnan työ tulee kuitenkin olemaan keskeistä varmistamaan että kaikkien kunnan asukkaiden oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon taataan.

Kysymys 10.2Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntalaisille onnistuu paremmin maakuntahallinnolta kuin kunnaltani itsenäisesti.

jokseenkin eri mieltä

Helsingillä on koonsa takia valmiudet järjestää sote-palvelut itsenäisesti, joten on vaikea nähdä että palveluiden järjestäminen onnistuisi paremmin maakuntahallinnolta.