maahanmuutto

Onko paperittomalla ihmisarvoa?

Puhuin tuonnoin paperittoman tuttavani kanssa. Mies asuu Helsingissä, vaikkei hänellä omaa kotia olekaan. Kysyin miten menee. Hän kiitti jumalaa, ja sanoi että hyvin. Hän oli vastikään saanut toimeentulotukea Helsingin kaupungilta: kahden kuukauden bussikortti ja 40€ ruokaan. Ruokarahan pitäisi riittää noin kahdeksi kuukaudeksi.

20€ kuukaudessa on noin 66 senttiä päivässä. Tämän lisäksi mies siis saa bussikortin, ja hänellä on pääsy kaupungissa oleviin hätämajoituksiin sekä kiireelliseen terveydenhoitoon. Mitään muuta hänellä ei oikeastaan ole. Paitsi huoli tulevaisuudesta, sillä mies elää limbossa Suomessa eikä voi palata kotimaahansa.

"Paperiton" on sanana harhaanjohtava. Kyse ei ole siitä, onko kyseisellä henkilöllä henkilöllisyystodistus, vaan onko hänellä Suomessa oleskelulupa. Joillakin voi olla oman maan passi, toisilla ei. Kenelläkään ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa. Tämän takia he jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle. 

Paperittomat ovat lainsäädännöllä luotu ryhmä. Esimerkiksi ns. uuspaperittomat olisivat ennen vuoden 2015 lainmuutosta saaneet tilapäisen oleskeluluvan sen takia, ettei heitä voi palauttaa kotimaahansa, vaikka perusteet turvapaikan myöntämiseen Suomessa eivät täyty. Nyt kun tilapäisiä lupia ei enää myönnetä, Suomeen jäävät kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet henkilöt jäävät tänne paperittomiksi.

Koska ryhmä on lainsäädännöllä luotu, se voidaan samalla tavalla luoda pois. Kuten Ville Niinistö ja kolme muuta oppositiopuoluejohtajaa vaativat Turun Sanomissa 8.3.2017, tilapäisen oleskeluluvan palauttaminen olisi yksi tapa näin tehdä.

Suomen perustuslain 19.1 § mukaan ”[j]okaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Tämä koskee kaikkia, myös paperittomia. Hallituksen luodessa paperittomia, heidän oikeuksien turvaaminen jää kuntien, järjestöjen, ja yksityisten ihmisten vastuulle. Tämän takia myös tuttavani on saanut ehkäisevää toimeentulotukea Helsingin kaupungilta. Mutta muodostaako alle euro päivässä hyvän perustan ihmisarvoiselle elämälle? Meidän tulee Helsingissä taata kaikkien perusoikeuksien toteutuminen - myös paperittomien. 

Move to Finland, learn Swedish?

Improving integration services and opportunities in Swedish, Finland's other national language, is one of the things I want to work if I'm elected to the local council. So when I was given the opportunity to contribute a piece to the English-language newspaper the Helsinki Times, I decided to elaborate on the topic: what services are already available, and why foreigners should consider learning Swedish in Helsinki. Admittedly I also have a (not so) hidden motive for encouraging immigrants to opt for Swedish, my own mother tongue: with more Swedish speakers in the Helsinki region, the area will remain genuinely bilingual and services in Swedish will need to be improved and expanded upon.

Here's my piece in it's entirety (as published in the Helsinki Times on Mar. 6, 2017):

Welcome to Helsinki, aka Helsingfors

Immigrants in Finland have the right to take free language classes as part of their integration process. Usually in Helsinki, these classes involve learning Finnish, the more widely spoken of the country’s two national languages. It was only a few years ago that immigrants gained the right to choose to learn Finland’s minority language, Swedish. As I learnt when my own husband immigrated here in 2015, however, this option is rarely presented, and few foreigners are aware of it themselves. I want to change this.

Integration in Swedish is available in Helsinki. Arbis, the Swedish-language adult education center, won the tender to officially organize Swedish-language integration for adults in the Helsinki region last year. This means their course is offered free of charge to participants in the same way Finnish courses are elsewhere. This is a positive step towards ensuring both languages are offered on equal terms to immigrants.

For children, integration in Swedish is available in Swedish-speaking local schools with extra support provided by specialized teachers that go between schools. This differs from the model in Finnish schools, where preparatory classes for immigrant children are organized. One of the reasons for the difference is size: there are only some 40 children of different ages that integrate in Swedish, while the number is ten times that on the Finnish side. Civil servants admit that the small number of children integrating in Swedish is partly due to lack of information among immigrant families.  

Some might see little point in learning Finland’s minority language. Why learn a language spoken by only 5.7% (2016) of Helsinki residents? Indeed, why learn a language which is already under threat from current government policies which seem to care little for Swedish-speaking Finns’ constitutional right to speak their own language?

Many immigrants that learn Swedish in Helsinki do so because their significant other is a Finnish Swede. Swedish can also be easier to learn, particularly for speakers of other Germanic languages, thus opening up opportunities faster than learning Finnish would do – from entering higher education to taking the language exam that is a prerequisite for applying for Finnish citizenship. It also opens opportunities across the Nordic countries, most obviously in Sweden, but also Norway and Denmark.

My hope is that more foreigners will learn Swedish in Finland. For one, you’d be doing Swedish-speaking Finns a favor by boosting demand for services in Swedish and thereby helping to maintain Helsinki as a genuinely bilingual city. More than anything, however, I genuinely believe that learning Swedish in Helsinki offers immigrants good opportunities to integrate and put their skills and knowledge to use. Key to achieving this will be to ensure information about integration in Swedish, for both adults and children, is routinely provided to immigrants through a single contact point. The city will then have to ensure that supply meets demand.