Alta löytyvät minun vastaukseni Ylen vaalikoneeseen suomeksi. Vastaukset ruotsiksi löytyvät täältä.
Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?
Minulle tärkeitä asioita ovat ihmisoikeuksien puolustaminen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen. Näitä haluan edistää myös valtuustossa.
Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?
Helsingin monipuolisuuden tukeminen tulee olla seuraavan valtuustokauden keskeisiä tavoitteita. Kaupungin tulee turvata kaikkien asukkaiden perusoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen kansallisuudesta ja ihonväristä riippumatta. Kunnallispalveluiden tulee olla saatavilla niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi. Vastuullamme on myös taata, että kaupungin uudet asukkaat, olivat he Kehä III:sen ulkopuolelta tai kauempaakin, saavat hyvät eväät elämän aloittamiseen meidän kaikkien Helsingissä.
Vaalilupaus 1: Turvataan kaikkien, myös ulkomaalaisten, perusoikeuksien toteutuminen ja toivotetaan pakolaiset ja maahanmuuttajat tervetulleiksi Helsinkiin
Vaalilupaus 2: Rakennetaan lapsi-ystävällinen kaupunki jossa sekä lapsia että lapsiperheitä kuullaan ja palvellaan
Vaalilupaus 3: Kehitetään maahanmuuttajille tarjottavia kotouttamispalveluja, myös ruotsiksi, ja laajennetaan kuntapalveluja englanniksi.
Kysymys 1.1: Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen.
täysin eri mieltä
On vaikea nähdä miltä tällainen ”velvoittaminen” näyttäisi ja miten se konkreettisesti toteutettaisiin. Velvoittamisen sijaan meidän tulisi tukea nuoria löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa varmistamalla että nuorille on avoinna erilaisia mahdollisuuksia peruskoulun jälkeen ja että nuoret ovat näistä tietoisia.
Kysymys 1.2: Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille.
täysin samaa mieltä
Kannatan maksutonta varhaiskasvatusta. Laadukas varhaiskasvatus on kaikkien lasten oikeus ja etu. Siihen osallistuminen parantaa oppimismahdollisuuksia ja helpottaa näin koulun aloitusta. Ilmainen varhaiskasvatus takaa kaikkien lasten yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua ja vähentää näin syrjäytymisriskiä.
Kysymys 1.3: Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.
täysin samaa mieltä
Kasvisten säännöllinen syönti on osa terveellisiä elämäntapoja ja myös luonnon ja ilmaston kannalta suotavaa. Laadukasta kasvisruokaa on järkevä tarjota kouluissa myös kustannussyistä sekä osana opetusta terveellisestä ruokavaliosta.
Kysymys 1.4: Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.
jokseenkin samaa mieltä
Erilaisten yhdistysten toiminta on tärkeä osa elävää kansalaisyhteiskuntaa kunnassa. Yksi tapa tukea yhdistysten toimintaa on antaa kaupungin tiloja yhdistysten käyttöön. Kaikkien tilojen käyttö ei kuitenkaan tarvitse olla täysin ilmaista, mutta on hyvä, että on myös ilmaisia tiloja kuten kirjastojen ryhmätyötilat ja Nuorisoasiankeskuksen tilat (nuorisojärjestöille ja nuorten ryhmille). Koulujen tilojen vuokrahinnat ovat mielestäni huokeita.
Kysymys 1.5: Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy.
jokseenkin eri mieltä
Vaikka ryhmäkokoa ei ole yleisopetuksessa määritelty, niin on ymmärrettävää että selkeästi yli 20 hengen oppilasryhmät voivat tehdä sekä oppimisesta että opettamisesta haastavaa. On kuitenkin tärkeämpää seurata opetuksen laatua kuin ryhmäkokoja. Helsingissä ryhmäkoot ovat viime vuosina olleet 20 oppilaan luokkaa.
Kysymys 2.1: Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää.
jokseenkin eri mieltä
Suuri osa ikäihmisistä haluaa asua kotonaan, joten kotihoitoa on kehitettävä niin että se vastaa kysyntään sekä laadultaan että määrältään. Tämä tarkoittaa myös, että kotihoitoa pitää olla saatavilla ruotsiksi. Palvelukotipaikkoja tarvitaan heille jotka eivät enää syystä tai toisesta pysty tai halua asua kotonaan. Parhaimmillaan palvelukodit ovat ihmisläheisiä ja tukevat aktiivista vanhenemista.
Kysymys 2.2: Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa.
jokseenkin samaa mieltä
Nykyisillä työntekijöillä on arvokasta kokemusta ja osaamista joka tulee olemaan tärkeää palveluiden jatkuvuuden kannalta. Työpaikkoja ei voida turvata, mutta nykyisiä työntekijöitä tulee kohdella reilusti ja heille tulee tarjota lisäkouluttautumismahdollisuuksia tarpeen mukaan.
Kysymys 2.3: Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti.
jokseenkin samaa mieltä
Kaupungin tulee varmistaa että kunnalliset palvelut ovat sijainniltaan hyvin tavoitettavissa mahdollisimman monelle, erityisesti käyttäen julkista liikennettä. Palveluiden laatu ja sisältö ovat kuitenkin a ja o. Lisäksi Helsingissä sijainti on harvoin ongelma. Palveluiden digitalisointi tekee niistä myös helposti käytettäviä sijainnista huolimatta.
Kysymys 2.4: Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.
täysin eri mieltä
Yksityistäminen ei automaattisesti takaa parempaa palvelua tai tehokkuus- ja kustannushyötyjä. Palveluiden laatu ja sisältö on kuitenkin a ja o, ei tuottajataho. Itse olen ollut erittäin tyytyväinen kunnan julkisiin terveyspalveluihin.
Kysymys 2.5: Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta.
jokseenkin eri mieltä
Kysymys ei kerro kenen turvattomuuden tunteesta on kyse. Mielenterveyspotilaalle, kuten kenelle tahansa potilaalle, tulee suunnitella henkilön paranemista parhaiten tukeva hoito, oli se sitten avohoito tai jonkin muunlainen hoito. Avohoidossa on varmistettava että potilas saa riittävää tukea jotta hän pärjää arjessa.
Kysymys 3.1: Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle.
jokseenkin samaa mieltä
Sote-uudistuksen myötä palveluiden tuottaminen siirtyy maakunnalle ja rahoitus valtiolle. Tämä muuttaa kunnan ja valtion verojen suhdetta niin että kuntavero laskee. Kuntalaisen kokonaisverotus ei kuitenkaan liene muuttuvan.
Kysymys 3.2: Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla.
täysin eri mieltä
Valitusoikeutta ei tule rajoittaa. Sen sijaan valitusten käsittelyä tulee nopeuttaa ja kuntalaisten kuulemista suunnitteluvaiheessa edistää.
Kysymys 3.3: Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa.
jokseenkin eri mieltä
Yksityisautoilua on aiemmin suosittu Helsingin kaavoituksessa. Uusi yleiskaava on positiivinen askel kohti kaupungin kestävää kehitystä jossa edistetään joukko- ja kevyt liikennettä.
Kysymys 3.4: Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja.
täysin eri mieltä
En näe tähän mitään syytä Helsingissä. Lisäksi se on ongelmallista kilpailun kannalta.
Kysymys 3.5: Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.
täysin eri mieltä
Talouskasvun edistäminen ympäristön kustannuksella on lyhytkatseista. Ympäristöä kunnioittava talouskasvu on kestävää talouskasvua jolla luodaan työpaikkoja myös tulevaisuuteen.
Kysymys 4.1: Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita.
täysin samaa mieltä
Helsingillä pakolaisten kotouttamisen tukemiseen suhteellisen hyvät valmiudet, ja pääkaupunkiseutu on haluttu asuinalue monelle maahanmuuttajalle alueella jo olevien maahanmuuttajayhteisöjen takia sekä koska alue usein nähdään suhteellisen suvaitsevaisena ja mahdollisuuksia tarjoavana. Myös Helsinki hyötyy uusien asukkaiden tuomasta moninaisuudesta.
Kysymys 4.2: Kirjastojen palveluista voisi periä vuosimaksun.
täysin eri mieltä
Lain mukaan yleisen kirjaston aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen on maksutonta. Tämä on hyvä asia: kirjastopalvelujen tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla, vuosimaksu vaarantaisi tämän.
Kysymys 4.3: Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava.
täysin samaa mieltä
Tulorajat muodostavat kannustinloukun ja vahvistavat alueiden sosiaalista segregaatiota. Ympäristöministeriön tekemän arvioinnin (2010) mukaan tulorajojen poisto vuonna 2008 ei kasvattanut hyvätuloisten hakijoiden osuutta eikä juuri kukaan valituista ylittänyt aiemmin olleita tulorajoja. Tulorajojen käyttöönotto tammikuusta 2017 alkaen on johtanut hankaliin tilanteisiin erityisesti asunnonvaihtajien kohdalla, sillä heidän tulojaan ja varallisuutta ei aiemmin ole arvioitu.
Kysymys 4.4: Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.
täysin eri mieltä
Urheilupaikkoihin käytettävä määrä rahaa on Helsingissä pieni. Investointi liikuntaan on investointi kunnan asukkaiden terveyteen, joten liikunnalle jaettuja määrärahoja tulisi arvioida liikunnan pitkäaikaisten myönteisten vaikutusten näkökulmasta.
Kysymys 4.5: Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä.
jokseenkin samaa mieltä
Kaupungin palveluiden tulee sijaita niin että niiden äärelle pääsee joukkoliikenteellä. Helsingissä tämä ei liene ongelma.
Kysymys 5.1: Helsingin tulee pikemmin hillitä kuin lisätä väestönkasvua.
täysin eri mieltä
Helsingin (ja Helsinkiin) tulee rakentaa asuntoja tarpeen mukaan eikä keinotekoisesti yrittää hillitä kasvua, mikä nostaisi jo korkeita asuntojen hintoja.
Kysymys 5.2: Kävelykeskustaa voi laajentaa vain rakentamalla keskustatunnelin.
täysin eri mieltä
Kävelykeskustaa laajennetaan parhaiten ja tasa-arvoisimmin edistämällä joukkoliikenneyhteyksiä. En kannata keskustatunnelin rakentamista.
Kysymys 5.3: Kaupunkibulevardien rakentamisessa pitää edetä mahdollisimman nopeasti
jokseenkin samaa mieltä
Kaupunkibulevardit ovat hieno ja keskeinen osa uutta yleiskaavaa ja mahdollistavat Helsingin kestävän, ihmisläheisen kehityksen. Niiden rakentamisessa tulee edetä reippaaseen tahtiin.
Kysymys 5.4: Helsinkiin pitää saada lisää asuntoja, vaikka viheralueita vähentämällä
jokseenkin eri mieltä
Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja. Yleiskaavassa esitetty täydennysrakentaminen on hyvä tapa tämän saavuttamiseksi, kuin myös asuntojen rakentaminen kaupunkibulevardien oheen. Viheralueille rakentamista tulisi välttää. On kuitenkin on tärkeää katsoa kokonaiskuvaa: rajoitettu rakentaminen nykyisille viheralueille voi joissain tapauksissa olla aiheellista, kunhan kaupungin viheralueiden määrä ja laatu yleisesti säilytetään.
Kysymys 5.5: Isot tapahtumat ja konsertit voisivat jatkua Helsingissä melusta huolimatta nykyistä pidempään
jokseenkin samaa mieltä
On hienoa että Helsingissä järjestetään tapahtumia ja kaikenlaista pöhinää. Urbaaniin asumiseen kuuluu jossain määrin melua, tämä ei kuitenkaan saisi kohdistua tietyn alueen asukkaisiin kohtuuttoman usein.
Kysymys 6.1: Ennen ei ollut paremmin - suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä.
jokseenkin samaa mieltä
Esimerkiksi kansanterveys on parantunut roimasti viime vuosikymmenten aikana. Samaan aikaan kuitenkin myös eriarvoisuus on lisääntynyt – tämä on uhka hyvinvoinnillemme.
Kysymys 6.2: Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille.
jokseenkin eri mieltä
Yhdessä pystymme parempaan. Ei kuitenkaan voi odottaa, että aina löytyy kaikkia miellyttävä ratkaisu ja joskus vaikeat valinnat vaativat rohkeaa johtajuutta joka inspiroi muita mukaan uudelle tielle.
Kysymys 6.3: Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia.
jokseenkin samaa mieltä
Lapsia on hyvä kannustaa ilmaisemaan itseään, kyseenalaistamaan normeja, ja löytämään oman polkunsa elämässä. Lapset hyötyvät kuitenkin myös joistain rajoituksista ja säännöistä – vanhempina ja aikuisina meillä on velvollisuus ottaa vastuu lapsista.
Kysymys 6.4: Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua.
täysin eri mieltä
Useat tutkimukset osoittavat että tasa-arvoiset yhteiskunnat pärjäävät vertailussa paremmin kuin eriarvoiset. Me rakennamme yhteiskuntamme arvojemme varaan, yhteiskuntajärjestelmä ei ole ennalta asetettu.
Kysymys 6.5: Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin.
täysin samaa mieltä
Tasa-arvoinen yhteiskunta hyödyttää meitä kaikkia mm. edistämällä luottamusta, minimoimalla rikollisuutta, ja vaikuttamalla myönteisesti kansanterveyteen.
Kysymys 6.6: Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen.
jokseenkin eri mieltä
Haluaisin että kaikilla Suomessa olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässä. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuukin maailman tasa-arvoisimpien maiden kärkikastiin. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että myös Suomessa esimerkiksi huono-osaisuus on periytyvää. Tämän takia meidän on tärkeä kehittää yhdenvertaisia julkisia palveluja.
Kysymys 7.1: Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitää olla maksuton.
jokseenkin eri mieltä
En kannata täysin maksutonta julkista liikennettä. Kaupungin tulee satsata kuntalaisia laadukkaasti ja tehokkaasti palvelevaan joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteen maksut tulee olla kohtuullisia, ja tarkoituksenmukaisia hinnanalennuksia on oltava erityisryhmille. 17-vuotiaiden tulisi olla oikeutettuja ostaa lapsilippu.
Kysymys 7.2: Kunnan on työllistettävä pakolaiset hinnalla millä hyvänsä.
täysin eri mieltä
Kuntien tehtävä on huolehtia tehokkaasta kotouttamisesta joka antaa pakolaisille hyvät valmiudet työllistyä. Tästä hyödymme kaikki. Kunnan rooli ei ole työllistää pakolaisia.
Kysymys 8.1: Kunnan pitää rajoittaa rakentamista haja-asutusalueilla.
jokseenkin samaa mieltä
Helsingin kannattaa suosia täydennysrakentamista – näin taataan pääsy palveluiden piiriin ja säilytämme viheralueet vihreinä.
Kysymys 8.2: Kunnan tulee ruokapalveluissaan valita kotimaiset raaka-aineet aina kun niitä on saatavilla.
jokseenkin eri mieltä
Kaupungin tulisi suosia kotimaista lähiruokaa mahdollisimman paljon, kuitenkin kustannustehokkaalla tavalla.
Kysymys 9.1: Kuntani väestöpohja on liian pieni lakisääteisten tehtävien hoitamiseen.
täysin eri mieltä
Tämä ei ole ongelma Helsingissä.
Kysymys 9.2: Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on puolustaa oman äänestäjäkuntansa etuja.
jokseenkin eri mieltä
Helsingissä asuu myös henkilöitä joilla ei ole äänestysoikeutta, kunnanvaltuutetun tehtävä on puolustaa myös heidän oikeuksiaan. Yleisesti niin valtuutetun tehtävä on kehittää kuntaa kaikille hyväksi paikaksi olla ja elää.
Kysymys 10.1: Minkä lautakunnan työ on mielestäsi tärkeintä omassa kunnassasi tulevalla vaalikaudella? Valitse yksi.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Helsingin monipuolisuuden turvaaminen ja kehittäminen tulee olla yksi seuraavan valtuustokauden keskeisistä tavoitteista. Tätä työtä tehdään monessa lautakunnassa. Eritysesti sote-uudistuksen myötä sote-lautakunnan työ tulee kuitenkin olemaan keskeistä varmistamaan että kaikkien kunnan asukkaiden oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon taataan.
Kysymys 10.2: Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntalaisille onnistuu paremmin maakuntahallinnolta kuin kunnaltani itsenäisesti.
jokseenkin eri mieltä
Helsingillä on koonsa takia valmiudet järjestää sote-palvelut itsenäisesti, joten on vaikea nähdä että palveluiden järjestäminen onnistuisi paremmin maakuntahallinnolta.